Pien laajentaa maahantuontikuvioitaan

Pien laajentaa ryminällä tuontiarsenaaliaan.

Pien oli aloittaessaan Suomen ensimmäinen olutkauppa ja samalla jotain hyvin poikkeuksellista täällä pohjolan perukoilla. Pieni, mutta laajan valikoiman puoti on tullut jäädäkseen, mutta etsinyt myös aktiivisesti laajentumismahdollisuuksia toiminnalleen. Nyt isopyörä on sitten laitettu tosissaan rullaamaan.

Olutpuoti aloitti toimintansa haalimalla tarjolle kotimaisten pientuottajien oluita. Tarjontaa laajennettiin pienillä tuontierillä ja myös asiakkaiden toiveisiin tartuttiin syvällä vakavuudella. Maahantuojia jututettiiin ja asiakastoiveita pyrittiin kattamaan mahdollisimman monipuolisesti, kiinnostavimmat europanimot mukaanlukien. Saatavuutta kuitenkin sanelee maahantuojien kiinnostus ja mahdollisuudet tarttua ”oikeiden” panimoiden tuotteisiin, mikä tuli pian selväksi myös pienen olutkaupan väelle. Joskus asiat on vain viisainta tehdä itse. Ja näin Pienessä päätettiin tehdäkin.

Olutkansa muistanee pienen olutpuodin viimekesän omatuonnit: tarjolle saatiin Brewskiä ja Brekerietiä – kahta himoittua ruotsalaispanimoa, joiden saatavuus oli aiemmin rajautunut verkkokauppaan. Vastaanotto oli upea, mikä kasvatti janoa entisestään. Pienimuotoinen maahantuonti herätti ajatuksen tavarantoimittamisesta oman olutkaupan lisäksi myös ravintolamyyntiin, joista niinikään kyseltiin monien tuotteiden perään. Ensin kuitenkin pystytettiin kaupalle toinen toimipaikka Espooseen, mutta nyt hihat maahantuonnin suhteen on kääritty todenteolla.

Uusi vähittäismyyntiraja tarjoaa mahdollisuuden laajentaa myös puodin valikoimaa.

Kauppavahvuisten oluiden lisäksi tuotteita tuodaan myös ravintolamyyntiin.

Maahantuontikuvioita on hierottu kuntoon useammankin ulkomaalaispanimon kanssa. Ensimmäiset näytteet laajentuvasta tarjonnasta ovat jo saapuneet maahan ja lisää on tuloillaan jo ihan lähiaikoina. Vakiotuonnin piiriin kuuluu aluksi kahdeksan panimoa ja lisäpontta ammennetaan lisäleveyttä tuovista kertaeristä (mm. Duggesia on tulossa). Aluksi mukaan hyppää tunnettuja pientoimijoita niin Ruotsista kuin Englannistakin, mutta myös nousevia tähtiä Saksasta ja Irlannista.

Tuonnin piiriin kuuluvia toimijoita on käyty haastelemassa kasvotusten ja yhteistyökumppanit on valittu laatu edellä. Hyvää olutta on nimittäin yksinkertaisesti mukavampi myydä. Ja toimii se tavarantoimitus toiseenkin suuntaan: Pienen mukana maailmalle lähtee het´alkuun pohjoisen panimo eli Maistila, jonka kotimaankin jakelu siirtyy Pien-väen käsiin.

Pien on toimijana pieni, mikä tekee siitä notkean ja joustavan reagoijan. Kynnys tarttua pieniin ja rajallisen saatavuuden eriin on suuria maahantuojia matalampi. Korkin kääntöpuolena on tietty tuonnin jakaantuminen hyvin rajallisten myyntikanavien saataville, mutta harrastajat kyllä haistelevat nämä mahdollisuudet, kunhan laatu, kiinnostuvuus ja muut tekijät kohtaavat kentän toiveiden kanssa. Ja uskon kyllä, että ne tulevat kohtaamaan.

Yksi kriteeri maahantuotaville oluille on tuoreus. Pien aikookin rakennuttaa kylmävaraston tuotteiden säilytystä varten ja valtaosa tuontieristä pyritään myymään jo etukäteen turhan seisottamisen välttämiseksi. Erkki Häme sanaili näytepaketin mukana tulleessa kirjeessä näin:

”Emme halua enää ikinä nähdä suomalaisessa olutravintolassa yli 6kk vanhaa IPA:a, joka valitettavasti on tällä hetkellä kovinkin yleistä”

Brew by Numbers on yksi maistuvista yhteistyöpanimoista. Blogisti sai Pienen väeltä kuvanmukaisen näytepaketin ihmeteltäväksi.