maanantai 6. kesäkuuta 2016

Mathildedalin Kantaja

Kylämaisemat kuuluvat kyläpanimon ulkoasuun...
Kantaja on samettinen ja syvä portterimme. Sen musta väri on peräisin runsaasti käytetyistä paahtomaltaista sekä pienestä määrästä suklaamaltaita. Vaikka Kantajan maku on täyteläinen ja suklaisen pehmeä, on se kuitenkin helposti juotava. Makua piristää hento uuden-seelannin humalalajikkeilla saatu hedelmäisyys, minkä vuoksi nimesimme Kantajan tyyliksi NZ (New Zealand) porter.
Maltillinen alkoholipitoisuus tekee tästä portterista herkullisen oluen sellaisenaan, mutta se sopii hyvin myös vahvojen liharuokien äärelle tai jopa makupariksi suklaan kanssa. Kantajan englanninkielinen vastine on porter. Porterit kantoivat aikoinaan satamissa tai rautatieasemilla tavaroita. Etiketin kuva on Mathildedalin satamasta.
Sympaattinen kyläpanimo jatkaa hyväksi havaittua linjaansa maistuvien makujen äärellä. Leikkisästi Kantajaksi nimetty porter (eng. kantaja) osoittautui viileän puoleisessa kesäillassa oivalliseksi ja runsasmakuiseksi paahdenautinnoksi. Se ei suinkaan ole itsestäänselvyys, kun pyöritään maitokaupparajoihin istutettujen oluiden äärellä. Nyt on osuttu hienosti makuhermoon!

Mathildedalin Kantaja
Mustahko, vaaleavaahtoinen olut. Tuoksultaan paahteinen, suklainen, aika runsas ja muhkeakin. Hieman hedelmäistä humalointia… On hyvä!

Maultaan oivallinen. Syvää paahtunutta maltaisuutta, suussa pyörivää suklaata ja taustalla hiljalleen nousevaa, hedelmäistä ja sitruksista puristusta. Vähän tuhkaa. Runsasmakuinen, roteva ja vakuuttava kokonaisuus näihin vahvuuksiin. Vienoa ohuutta paikoin toki löytyy mutta mielestäni tuo on nyt toissijaista – syvyyttä uhkuva makumaailma panee parastaan ja täyttää aukot nopeasti. Mainiota!

Tuomio: Herkullinen, maitokauppavahvuuksiin oivallisesti toteutettu portter syvällä ja muhkealla makukirjolla. Nyt on osuttu kohdilleen!

Pisteet: 36/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti