maanantai 2. helmikuuta 2015

Emelisse White Label Imperial Russian Stout Peated Bowmore Barrel Aged

Maistuva heräteostos!
  • Tyyli: Imperial Stout
  • Alk.%: 11,0
  • Panimo: Emelisse, Kamperlad, Hollanti

Heräteostokset lienevät kaikille jollain tapaa tuttuja päähänpistoksia ja melko usein ne saattavat jälkikäteen kaduttaa… Hollantilaispanimo Emelissen hekumallisen imperial stoutin kohdalla voinen kuitenkin kirkkain silmin todeta, että tämä sekunnin murto-osissa tehty ostopäätös lienee yksi onnistuneimmista täysosumista. Tapahtumapaikka internet, tarkemmin lilleläinen olutmekka Saveur-biere.

Emelisseltä on vuosien mittaan tullut vastaan useita hienoja ja maistuvia tulkintoja ns. suurista oluista, mutta vasta nyt tartuin ensimmäistä kertaa sen White Label-sarjan edustajan houkutuksiin. Emelisse White Label Imperial Russian Stout Peated Bowmore Barrel Aged kuuluu mahtipontiseen ja varsin laajaan tynnyrikypsyteltyjen oluiden katraaseen. Joukosta löytyy lukuisia viskitynnyreitä, mutta myös hyvä kirjo viini-, konjakki- ja balsamico-tynnyreitä sekä luonnollisesti niissä säilöttyjä imperial stouteja ja barley wineja…

Nyt maistettava olut on nimensä mukaisesti jyhkeä imperial stout, joka on saanut lisäväriä (ja ennen kaikkea lisäaromia) sen valmistuksessa käytetystä turvemaltaasta. Turvemallas, peated malt, mmm… Islay-viskithän siinä vääjäämättä mieleen tulevat ja onkin osuvaa, että tämä samainen olut on saanut kypsyä tuon nimenomaisen saaren perinteikkään Bowmore-tislaamon tynnyreissä. Parhaita oluita pitkään aikaan, helposti ja vilpittömästi!

Emelisse White Label Imperial Russian Stout Peated Bowmore Barrel Aged
Kerrassaan oppikirjamainen ilmestys… Oluen väritys on niin musta kuin musta voi olla eikä se päästä kynttilää vasten nostettunakaan lävitseen minkäänlaista kajoa. Vaahtoa muodostuu alkuun muutaman sentin paksuinen, tasaisesti levittäytyvä vaaleanruskea kerros. Ajan myötä se tiivistyy todella verkkaiseen tahtiin jääden lopulta sentin paksuiseksi, lähes seisahtuneeksi kanneksi oluen pinnalle.

Tuoksu on syvä, rehdin turpeinen ja hiiltyneen tammipuun savuista tuiverrusta henkivä – pehmeä, kutsuva ja mielikuvissa luonnonläheinen. Turvesavu tosiaan mestaroi menoa, mutta alta paljastuu hillitymmin niin pehmeän suklaan aromeja kuin tumman hedelmäistäkin kajoa, kahvia ja kevyttä makeuttakin. Hieman nahkaa, marginaalisesti salmiakkia… Mielikuvat tosiaan vievät luontoon, kaskisavuiseen, kuivumaan päin olevaan sateen kastelemaan luontoon, jossa nuotion rippeet ovat säilyneet kuivina täytteän raikkaan ilman pehmeillä aromeillaan. Huikaiseva näytös!

Ja sama tahti jatkuu maussa! Runsasta, luonteikasta ja pehmeää turpeisuutta, pystyyn palaneen puunrungon ilmoille levittämää, leijuvaa, pehmyttä savuaromia. Taustalla tapahtuu paljon, mutta turvesavun verhoa ei liikaa rohjeta raottaa – hyvä niin… On tummaa, syvää suklaata, tummaa hedelmäisyyttä sekä lakritsia, nahkaa ja kahvia. Lopussa oikeastaan aika runsastakin, nestemäistä lakritsia turpeisella pedillä – myös kohtalaista katkeroa löytyy. Tuntumaltaan varsin tukeva, hieman soljuva ja vähän tahmaavakin. Makujen syvyyttä hienosti tukeva, olemuksellaan vakuuttava. 

Tuomio: On muuten sellainen olut, ettei hetkeen ole vastaan tullutkaan. Jo tunnelma kaikessa turpeen savuisuudessaan on ällistyttävä, mutta taustakuoro tekee kokonaisuudesta omalaatuisensa retken, jonka ei soisi päättyvän! Hattu päästä, tässä on sitä jotain.

Huikea tynnyrikypsytelty, turpeinen IS!

Pisteet: 44/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti